Aikaa, aurinkoo ja melkein pelkkää ihanaa

Toukokuu oli aurinkoa. Aivan hullun lämmin ja aivan ihania kesäpäiviä, joina olisi voinut tepastella ympäriinsä luonnossa ja syödä liikaa jäätelöä jätskikiskoista ja maata partsilla. Mutta höpsis, mä tein töitä enemmän kuin minään kuukautena niin pitkään aikaan, kun muistan. Tunnit hipoi ylärimaa ja vähän piti ottaa poiskin, kun muuten ois mennyt yli.

Tahti jatkui kesäkuun puolelle, mutta kauan kaivattu kesäloma alkoi viime viikon maanantaina. Aivan ihanaa, nyt ois aikaa JA aurinkoa. Tai Suomen kesän tuntien ainakin sitä aikaa.

Kesälomaa kruunasi toukokuussa ostettuun asuntoon muutto – vihdoin remontit tehty ja asunto on aivan ihana. Kun puhun kodista, mieleeni tulee vanhempieni asunto Ylöjärvellä. Se on aina koti, ihan sama mitä tapahtuu, vanhempien luona on aina koti. Mutta tämä Tikkurilan kaksiomme on vain muutaman nukutun yön jälkeen lunastanut paikkansa kotina ja aivan varmasti side lujittuu ajan myötä. Sisustaminen ja tavaroille oikeiden paikkojen löytäminen se vasta onkin ihanaa. Oikea ihminen rinnalla ja nimet ovessa. Myyty.

Harmaa taivas ja sateet saa auringon tuntumaan entistä kivemmalta. Kohta on juhannuskin, sekin on ihanaa. Nyt alkaa jo mennä maku tuosta ihana-sanasta. Stop.

Tällä hetkellä mun hyvänolontunteet kuohuu yli äyräiden. Kuohukoot. Ihanaa.

-Tanja